James Bondin ensimmäinen filmatisoitu seikkailu Dr. No (Suomessa ”Salainen agentti 007 ja tohtori No”) kertoo siitä, kuinka 007 lähtee Jamaikalle tutkimaan kollegansa katoamista ja salaperäistä tohtoria, joka juonittelee Yhdysvaltojen avaruusohjelmaa vastaan. Pääosassa on joidenkin mielestä ainoa oikea Bond eli Sean Connery ja bond-tyttönä nähdään Ursula Andress.
Dr. No on useissa asioissa samanlainen kuin uudemmat bond-elokuvat, mutta myös merkittäviä eroja löytyy. Tarina rakentuu hitaasti ja on enemmänkin dekkarimainen mysteeri, jossa jännitystä kasvatetaan hartaammin ja hienovaraisemmin. Toimintakohtaukset ovat nopeasti ohi ja Bond on usein melkoinen tumpelo. Bond-ikoneista Q esiintyy vain pienessä sivuosassa nimellä Major Boothroyd, mutta muuten mukana ovat esimerkiksi tutut musiikit, martinit, uhkapelit, M, Moneypenny, SPECTRE ja CIAn agentti Felix Leiter.
Sean Conneryn hienosti esittämä Bond on toki jo tuttu charmikas herrasmies, joka nauttii mielellään naisseurasta. Bond-tyttöjen toisinaan omalaatuinen nimeäminen on sekin kohdallaan, onhan naispäähenkilön nimi Honey Rider. Elokuva loppuu melkein kaikkia bond-elokuvia yhdistävään kauniiseen tapahtumaan vesillä. Dr. No:ssa nähdään myös aikanaan suurta huomiota herättänyt biniki-kohtaus, joka on vaikuttanut merkittävästi muotiin ja on valittu yhdeksi elokuvahistorian seksikkäimmistä kohtauksista.
Sean Conneryn hienosti esittämä Bond on toki jo tuttu charmikas herrasmies, joka nauttii mielellään naisseurasta. Bond-tyttöjen toisinaan omalaatuinen nimeäminen on sekin kohdallaan, onhan naispäähenkilön nimi Honey Rider. Elokuva loppuu melkein kaikkia bond-elokuvia yhdistävään kauniiseen tapahtumaan vesillä. Dr. No:ssa nähdään myös aikanaan suurta huomiota herättänyt biniki-kohtaus, joka on vaikuttanut merkittävästi muotiin ja on valittu yhdeksi elokuvahistorian seksikkäimmistä kohtauksista.
Eräänlaisina oman aikansa peileinä toimivien bond-elokuvien kantaisä Dr. No on selkeästi tunnistettava lajinsa edustaja, joka tarjoaa toiminnalla höystetyn salapoliisitarinan. Sen efektit ovat vanhentuneet, mutta viihdearvo ei ole hävinnyt ja toisinaan elokuvan elegantti lähestymistapa on vetoavampi kuin uudemmissa tuotoksissa nähty käytännöllisempi ote.
2 kommenttia:
Neljän ekan ondin ja parin viimeisimmänb näkemisestä ei ole kuin muutamia vuosia aikaa, mutta muiden katselut on kaukaa menneisyydestä, mutta näiden muutamankin Bondin joukossa tämä erottuu ainakin yhdessä suhteessa muista. Minulle tuli nimittäin tätä elokuvaa sellainen fiilis, että ihan kuin Hitchcock olisi ollut puikoissa, sillä jotenkin hitchcockmainen seikkailu tää eka osa vielä oli, vaikka roisto (Dr. No) poikkesikin mielestäni Hitchcockin vastaavista.
Ja kuinka sattuikaan. Botti-tunnistin pistää kirjoittamaan numeron 39 ja sekin tavallaan viittaa Hitchcockiin. :D
Ihan oikeassa olet, paljon samaa tässä on mestarin kädenjäljen kanssa. Vertigo tuossa odottelee uudelleenkatselua ja bondit löytyvät kaikki hyllystä, joten voi olla että katson ne kaikki uudestaan järjestyksessä läpi. Joskus kahdeksan vuotta sitten viimeksi tein niin ja kyllä ne aika erilaisia ovat keskenään kun niitä sarjana vertaa.
Lähetä kommentti