Les Misérables on
Victor Hugon Kurjat –romaanista sovitetun
musikaalin elokuvaversio. Tarinan keskiössä on Jean Valjean –niminen entinen vanki, joka yrittää aloittaa uuden
elämän, mutta joutuu rikkomaan ehdonalaistaan. Hän saa peräänsä armottoman
poliisimiehen, joka jahtaa häntä vuosikymmenestä toiseen. Hetken rauhallisuuden
jälkeen Jean ottaa hoiviinsa heikko-osaisen
tytön, mutta joutuu pian jatkamaan pakomatkaansa tytön kanssa. Les Misérablesin pääosissa ovat Hugh Jackman, Russell Crowe,
Anne Hathaway, Amanda Seyfried, Sacha Baron
Cohen, Helena Bonham Carter
ja Eddie
Redmayne. Elokuva oli ehdolla kahdeksan Oscarin saajaksi ja sai lopulta kolme niistä.
Alkuperäiselle tarinalle melko uskollinen Les Misérables on hengästyttävä kokemus.
Monimutkainen tarina on sullottu kahden ja puolen tunnin mittaan ja koska
elokuva ei sisällä lainkaan dialogia vaan pelkkiä laulukohtauksia, on tunnelma
paikoin kiireinen. Näyttelijät laulavat itse omat osuutensa ja taso on melkoisen
vaihteleva. Jackmanistä nähdään
ilahduttavasti uusia puolia ja Hathawayn lyhyt,
mutta palkittu suoritus on hieno. Crowen
hahmo on ihan mielenkiintoinen, mutta laulaa mies ei valitettavasti osaa.
Les Misérablesin musiikit eivät
tyyliltään välttämättä ole kaikkien makuun, mutta varsinkin
kuorolaulukohtaukset ovat todella vaikuttavia mahtipontisuudessaan.
Yksinlaulukohtauksissa puolestaan tarjolla on herkempiä nuotteja. Visuaalisesti Les Misérables on upea synkästä yleisvaikutelmastaan huolimatta ja sen kuvakulmat ovat mielenkiintoisia ja kamera elää paljon.
Nimensä mukaisesti kurjia ihmiskohtaloita sisältävä Les Misérables on hyvin tuotettu ja onnistunut
filmatisointi moraalisia pohdintoja sisältävästä tarinasta. Mukaan mahtuu niin
jännitystä, romantiikkaa, komiikkaa kuin tragedioitakin. Lopulta kyseessä on
tarina armosta ja oikeudenmukaisuuden kaipuusta, ja vaikka musikaalit eivät
olisikaan ihan omin juttu, kannattaa tämä katsoa.
8 / 10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti