Iron Man 3 (2013)

Iron Man 3 jatkaa Tony Starkin (Robert Downey Jr.) seikkailuja Iron Man –supersankarina. The Avengers –elokuvassa nähtyjen New Yorkin tapahtumien jälkeen mies kärsii paniikkihäiriöistä ja työstää pakkomielteisesti pukujaan jättäen tyttöystävänsä (Gwyneth Paltrow) turhan vähälle huomiolle. Mandarin –niminen terroristi (Ben Kingsley) hyökkää Starkin kotiin ja sen seurauksena hän joutuu selviämään ilman rakkaita lelujaan ja hoitamaan kostonsa perinteisemmin menetelmin. Mukana toiminnassa nähdään myös AIM-järjestössä työskentelevät Guy Pearce ja Rebecca Hall sekä valtion oma supersankari Iron Patriot (Don Cheadle).

Voimakkaasti edellisten elokuvien päälle rakentava Iron Man 3 on kotoisan oloinen ne nähneille, mutta voi muuten olla alussa hiukan sekava. Juonessa on hyvää yritystä ja kaiken toiminnan sekaan on saatu mahdutettua kuivaa huumoria, poliittista kritiikkiä, muutamia uusia ideoita ja kasa lainattuja. Toimintaa on enimmäkseen helppo seurata ja mahtipontinen tuhon sinfonia onnistuu ilman kymmeniä siviiliuhreja. Downey Jr. istuu kerta kerralta rooliinsa paremmin, mutta tällä kertaa shown meinaa varastaa Kingsley, joka pystyy vaihtelemaan pelottavan ja hauskan välillä silmänräpäyksessä.

Supersankareihin rennosti suhtautuva Iron Man 3 on tasapainoinen kokonaisuus ja parempi kuin sarjan edellinen osa. Se on popcorn-viihdettä parhaimmillaan ja kaiken kaikkiaan erittäin viihdyttävä elokuva. Muista katsoa myös lopputekstien jälkeinen kohtaus.

8 / 10

IMDB

Stand Up Guys (2012)

Al Pacinon ja Christopher Walkenin tähdittämä Stand Up Guys kertoo kahdesta iäkkäästä ammattirikollisesta, jotka päättävät pitää vielä hetken hauskaa vanhalla jengillä toisen päästyä ulos vankilasta 28 vuoden jälkeen. Aikaa on aamuun saakka ja sen jälkeen on aika toteuttaa viimeinen tehtävä ja tappaa kaveri. Sivuosissa nähdään Alan Arkin, Julianna Margulies ja ohjauksesta vastasi Fisher Stevens.

Turhan verkkaisesti käynnistyvä Stand Up Guys on pohjavireeltään melko sentimentaalinen. Kaksi kovanaamaa pohtii menneitä ja jättää hyvästejä toisilleen ja maailmalle. Absurdeiksi kehittyvät tilanteet yhdistettynä jäykkään ja omituiseen käytökseen luovat parhaimmillaan toimivaa tummaa huumoria, mutta aina maali ei ole lähelläkään. Pacino ja Walken sopivat rooleihinsa vallan mainiosti, mutta hahmot ovat ärsyttävän oloisia korostettuine piirteineen. Tietyllä tavalla Stand Up Guys tuo mieleen Robot & Frank –elokuvan vaikkei ylläkään samalle tasolle.

Koheltavista senioreista kertova Stand Up Guys lyö pöytään muutaman yllätyksen ja taustalle soimaan persoonalliset musiikit, mutta unohtaa välillä, että rikoskomedian pitäisi olla enimmäkseen hauska. Tarina on valitettavan epätasainen ja sen muutamat sinänsä pätevät toimintakohtaukset sotkevat kokonaisuutta entisestään eikä mihinkään oikein saada keskityttyä.

5 / 10

IMDB

Mahtava Oz / Oz the Great and Powerful (2013)

Sam Raimin ohjaama Oz the Great and Powerful (Suomessa “Mahtava Oz”) on eräänlainen esiosa Ihmemaa Oz –elokuvalle. Uransa kanssa kamppaileva sirkustaikuri (James Franco) tempautuu maahan, jossa on oikeaakin taikuutta ja huomaa, että hänen halvat temppunsa eivät riitä kun ympärillä häärii kolme vallasta taistelevaa kaunista noitaa (Mila Kunis, Rachel Weisz ja Michelle Williams).

Oz the Great and Powerful on kuin kapina nukkekodissa. Se on visuaalisesti kaunis ja Danny Elfmanin musiikit toimivat, mutta lopputulos on samaan aikaan jotenkin innostunut ja lattea. Suoraviivaisen juonen tueksi olisi kaivannut edes toimivaa dialogia tai jotain oikeaa yllätystä. Päähenkilö saa hiukan syvyyttä ja Franco löytää sopivasti veijarimaisuutta rooliinsa, mutta noidat jäävät hahmoina yksipuoleisiksi ja muut sivuhenkilöt ovat lähinnä koomisia statisteja. On hauska nähdä Kunis ja Weisz välillä uusissa kengissä, mutta Williams on suorastaan raivostuttavan hyvä ja kunnollinen.

Ällömakeaksi seikkailufantasiaksi Oz the Great and Powerful on paikoin omituisen tumma ja elokuvan kohdeyleisö jää arvoitukseksi. Naiivi tyyli toiminee parhaiten lapsiin, mutta aikuisillekin on muutamia hauskoja hetkiä tarjolla. Kokonaisuus on kuitenkin ponneton ja elokuva alkaa aivan liian hitaasti.

5 / 10

IMDB

House of Cards (2012) –sarja, 1. tuotantokausi / Season 1

House of Cards on poliittinen draamasarja, jossa Kevin Spaceyn esittämä kokenut ja vaikutusvaltainen poliitikko Frank Underwood päättää lähteä kostoretkelle jouduttuaan sivuun virkanimityksissä. Miehen tukena uusissa pyrkimyksissä nähdään itsenäinen vaimo (Robin Wright) ja uskollinen apuri (Michael Kelly) sekä pelinappuloina mm. toimittaja (Kate Mara) ja puoluetoveri (Corey Stoll). House of Cards on Netflixin ensimmäinen omaa tuotantoa oleva sarja ja toistaiseksi nähtävillä ainoastaan palvelussa.

Todella likaista politiikka kuvaava House of Cards on intensiivinen ja sisältää sopivasti mustaa huumoria. Kun valtaa ja kostoa tavoitellaan, eivät mitkään keinot ole liikaa ja niinpä ruudussa nähdään kaikkea monimutkaisesta juonittelusta murhaan ja seksistä kiristykseen. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja Spacey on kuin luotu rooliaan varten. Aina välillä kameralle tekemisiään selittävä mies on kiero kuin korkkiruuvi, mutta samaan aikaan omalla tavallaan charmikas ja hillityn asiallinen.

Paikoin todella synkkä House of Cards on hienosti tuotettu draama, jonka päähenkilö on niin ovela ja häikäilemätön, että se alkaa jo naurattaa. Herkullisen dekadentti sarja tuo esiin myös hyväksikäytön seuraukset eikä mitenkään ylistä tällaista moraalisesti epäilyttävää toimintaa vaikka onnistuukin tekemään siitä kerrassaan koukuttavaa viihdettä. House of Cards on hieno avaus Netflixiltä tuotantopuolelle ja sarjan toinen kausikin on jo tekeillä.

10 / 10

IMDB

Anna Karenina (2012)

Leo Tolstoin romaanin perustuva Anna Karenina sijoittuu 1800-luvun loppuun ja kertoo aristokraattisesta naisesta ja hänen elämänsä muuttavasta syrjähypystä. Elokuvan pääosissa ovat Keira Knightley, Aaron Taylor-Johnson ja Jude Law, ja ohjauksesta vastaa Joe Wright. Elokuva voitti parhaan puvustuksen Oscarin.

Anna Karenina on tyyliltään hyvin erikoinen elokuva. Se sijoittuu pitkälti teatterin näyttämölle ja käyttää sen mukaisia lavasteita ja välillä tehokeinojakin. Alun unenomainen, hiukan musikaalimainen tunnelma muuttuu pikkuhiljaa lopun ankeaksi ja ahdistavaksi paatokseksi. Taiteellista kokonaisuutta yhdistää tietty sekavuus ja paikoin elokuvaa on raskas seurata. Näyttelijäsuoritukset eivät ole mitenkään mielenpainuvia eikä enimmäkseen ruudussa näkyvä Knightley tuo itsestään uusia puolia esille. Lisäksi lukuisat sivuhahmot jäävät omituisen irrallisiksi.

Pukuloistoa ja klassista musiikkia tarjoileva Anna Karenina on joko nerokas tai tekotaiteellinen. Tarina sinällään on mielenkiintoinen, mutta ainakaan minuun Wrightin toteutustapa ei täysin toiminut.

5 / 10

IMDB

Kvartetti / Quartet (2012)

Quartet (Suomessa ”Kvartetti”) on draama ja komedia, joka sijoittuu brittiläiseen lahjakkaiden muusikoiden eläkekotiin. Vanhukset ovat järjestämässä vuosittaista varainkeruukonserttiaan kun taloon muuttaa asioita sotkemaan yhden asukkaan entinen vaimo, joka on myös tunnettu diivamaisuudestaan. Elokuva on Dustin Hoffmanin esikoisohjaus ja perustuu samannimiseen näytelmään. Pääosissa nähdään Maggie Smith, Tom Courtenay, Billy Connolly ja Pauline Collins.

Kuivaa brittihuumoria sisältävä Quartet on paikoin melko hauska vaikka kokonaisuutena taipuukin enemmän draaman puolelle. Se kertoo yhtälailla pirteistä ja katkerista vanhuksista ja käsittelee katumusta ja menneessä elämistä. Hyvin näytellyt hahmot ovat persoonallisia, mutta melko yksipuoleisia. Juonta elokuvassa ei varsinaisesti ole, mutta se ei kuitenkaan pääse kyllästyttämään.

Pilke silmäkulmassa tehty Quartet on klassisen musiikin tahdittama draama aikuiseen makuun. Se käsittelee mielenkiintoisella tavalla vanhenemista ja on eräänlainen fantasia hienosta vanhainkodista, jossa elämän viimeisiä vuosia vietetään ilolla.

7 / 10

IMDB

Parental Guidance (2012)

Parental Guidance on komedia, jossa nuori pariskunta joutuu pyytämään toisen vanhempia vahtimaan lapsiaan työmatkan ajaksi. Modernien ja perinteisten kasvatusmenetelmien kohtaaminen ei kuitenkaan suju mitenkään ongelmattomasti ja samaan aikaan isovanhempien pitäisi käsitellä myös omia ongelmiaan. Elokuvan pääosissa ovat Billy Crystal, Bette Midler, Marisa Tomei ja Tom Everett Scott.

Sukupolvien yhteentörmäyksestä kertova Parental Guidance on melko perinteinen komedia. Juoni on mutkaton eikä yllätyksiä ole tarjolla. Hahmot ovat tyypillisen liioiteltuja ja ylisuojelevia curling-vanhempia tekisi lähinnä mieli läpsiä. Isovanhemmat ovat paikoin aivan yhtä kuutamolla, mutta valitettavasti tämä kaikki on hauskaa vain paikoittain. Näyttelijäsuoritukset menettelevät, mutta millään saralla tämä elokuva ei loista. "Koomiset" musiikit kertovat tyhmemmällekin katsojalle, että kohta pitäisi nauraa.

Latteita elämänopetuksia ja turhaa haikailua tuputtava Parental Guidance on elokuva, jossa kukaan ei ole väärässä. Sinällään se sopii koko perheelle, mutta tuskin viihdyttää muita kuin keskinkertaisten kasarikomedioiden ystäviä.

4 / 10

IMDB