Elysium on District 9 –elokuvasta tutuksi tulleen Neill Blomkampin uusi vuoteen 2154
sijoittuva toiminnallinen scifi-elokuva. Rikkaat ovat muuttaneet saastuneelta
maapallolta suurelle avaruusasemalle, jossa he elävät omassa kuplassaan ilman
puutteita ja sairauksia muiden kärsiessä Maassa. Matt Damonin esittämä entinen pikkurikollinen yrittää pysyä kaidalla polulla, mutta joutuu hengenvaarallisen onnettomuuden jälkeen palaamaan
rikollisille teilleen säilyäkseen hengissä. Mukana kuvioissa nähdään myös Elysium –avaruusaseman kunnianhimoinen puolustusministeri
(Jodie Foster) ja hänen
sosiopaattinen palkkasoturinsa (Sharlto
Copley) sekä päähenkilön lapsuudenystävä (Alice Braga), jolla on omia terveysongelmiaan.
Yhteiskunnallisia ongelmia ja eriarvoisuutta käsittelevä Elysium on monella tavalla
samankaltainen allegorinen kertomus kuin tekijänsä edellinenkin teos. Toteutus
on tällä kertaa huomattavasti sulavampi, mutta samalla myös viihteellisempi.
Tarina alkaa hitaanpuoleisesti eikä tarjoile suuria yllätyksiä, mutta vauhtiin
päästyään jaksaa pitää otteessaan vaikka muuttuukin täysin toiminnaksi ja
unohtaa alun syvällisemmät pohdinnat. Henkilöhahmot ja näyttelijäsuoritukset
ovat yleisesti ihan kohtuullisia Fosterin
jäädessä hiukan taka-alalle ja Copleyn
pahiksen ollessa selkeästi mieleenpainuvin.
Elysium on ihan
kelpo scifi-elokuva, jolla olisi voinut olla paljon enemmänkin tarjottavaa.
Tällaisenaan se käy kevyemmästä viihteestä, mutta mitään suurempaa siitä on
turha hakea.
7 / 10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti