Headhunters / Hodejegerne (2011)

Hodejegerne (Suomessa “Headhunters”) on norjalainen trilleri, jossa taidevarkaana sivukeikkaa heittävä headhunter ottaa ison riskin tavoitellessaan arvokasta maalausta. Yllätys, yllätys, asiat eivät mene ihan suunnitellulla tavalla ja kohta luoteja lentää, ihmisiä kuolee eikä muuten niin hyvin epävarmuutensa peittävä pintaliitäjä enää tiedäkään keneen voi luottaa.

Hodejegerne  on tiivistunnelmainen ja alun pohjustuksen jälkeen tarina etenee hyvällä tahdilla. Skandinaavisen kylmä värimaailma luo sopivaa tunnelmaa elokuvaan ja kuvaus toimii. Elokuvan näyttelijät ovat pääasiassa hyviä ja varsinkin pääroolien esittäjät tekevät loistavaa työtä. Juonellisesti elokuvassa on muutamia epäkohtia, mutta ne eivät latista muuten hetkistä virettä.

Vaikka Hodejegerne ei olekaan mitenkään mullistava elokuva, on se katsomisen arvoinen pätkä trillerien ystäville. Kyseessä on toimiva kokonaisuus, joka esittelee norjalaisen elokuvateollisuuden taitoja ja tarjoaa katsojalle viihdyttävän elokuvahetken helposti samaistuttavassa, melkein kotimaisessa kulttuurissa.

7 / 10

IMDB

A Good Old Fashioned Orgy (2011)

A Good Old Fashioned Orgy on komedia, joka kertoo kolmekymppisistä ystävyksistä, jotka päättävät järjestää orgiat juhlistaakseen kesän loppumista. Elokuvan näyttelijäkaarti on täytetty puolitutuilla näyttelijöillä, joista monilla on jo kokemusta tällaisista melko hyvin tuotetuista b-luokan elokuvista.

A Good Old Fashioned Orgyn juoni on juuri niin kliseinen kuin sen odottaisi olevan. Juupas, eipäs, juupas, eipäs, no pannaanko vai ei? Henkilöhahmot ovat toki hyvin kirjoitettuja ja niiden tunteisiin ja ajatuksenjuoksuun on helppo samaistua, mutta valitettavasti kokonaisuus vaikuttaa enemmän draamalta kuin komedialta. A Good Old Fashioned Orgy kuulostaa elokuvalta, joka on täynnä alapäävitsejä ja pornoa, mutta sitä se ei ole. Jos se olisi, niin siinä olisi paljon enemmän seurattavaa.

A Good Old Fashioned Orgy on simulaatio siitä, mitä tällaisessa tilanteessa voisi tapahtua ja naurunpaikkoja se tarjoilee kovin vähän. Krapulaviihteeksi tämä kelpaa paremman puutteessa, mutta ei tätä varsinaisesti suositella voi.

5 / 10

IMDB

Erämaan armoille / Into the Wild (2007)

Tositapahtumiin perustuva Into the Wild (Suomessa “Erämaan armoille”) kertoo Christopher McCandlessin tarinan. Lukiosta valmistunut nuori mies antaa pois maallisen omaisuutensa ja lähtee toteuttamaan haavettaan asua Alaskan villissä luonnossa yksinään.

Into the Wild tarjoilee katsojalle henkeäsalpaavia maisemia ja luo aluksi mielikuvan siitä, kuinka autuasta luonnossa asuminen on. Pikkuhiljaa todellisuus kuitenkin hiipii mukaan. McCandlessin tarinaa seurataan takautumien kautta ja samalla esitellään ihmisiä, joihin hän tutustui matkallaan. Yhteiskunnan hylännyt seikkailija tulee ihmisten kanssa kyllä toimeen, mutta käyttäytyy silti tavalla, jolla suurin osa meistä ei toimisi.

Into the Wild on mukaansatempaava ja ajatuksia herättävä kertomus erikoisesta persoonasta, joka tekee radikaalin valinnan elämänsä suunnasta. Emile Hirsch saa päähenkilön todella henkiin ja myös sivuosien esittäjät ovat loistavia. Taustamusiikit ovat mielenkiintoisia ja elokuvan kuvakerronta on poikkeuksellisen hienoa. Into the Wild on samaan aikaan sekä kepeä että raskas, ja ehkä juuri siksi niin kiehtova.

9 / 10

IMDB

Cleanskin (2012)

Cleanskin kertoo Ison-Britannian salaisen palvelun agentista, joka saa tehtäväkseen etsiä ja eliminoida itsemurhapommittaja. Epäilty on oman maan kansalainen ja siten kaikkien terroristisolujen märkä uni ja valtioiden painajainen. Elokuvan pääosissa ovat Sean Bean ja ainakin toistaiseksi melko tuntematon Abhin Galeya. Toimintamaisesta tiivistelmästä, julisteesta ja pakollisista taistelukohtauksista huolimatta kyseessä ei lopulta ole actionrymistely vaan draama ja trilleri.

Cleanskin kertoo molempien päähenkilöiden tarinaa, mutta hiukan eri tavalla. Agentin elämästä seurataan vain nykyhetkeä ja hänen toimiaan valtion puolesta. Terroristin elämästä puolestaan valaistaan myös taustoja ja sitä, miten hän päätyi nykyiseen tilanteeseensa. Valitettavasti takautumat ovat tuskallisen pitkiä suhteessa muuhun tarinaan. Tutut henkilöhahmot auttavat syventämään jännitystä loppua kohti, mutta välillä elokuvaa katsoessa on pakko miettiä, että kumpi oikeastaan onkaan päähenkilö. Myös jako hyviin ja pahoihin hämärtyy tarinan edetessä ja tietyllä tavalla Cleanskin tuntuu moralisoivan enemmän viranomaisten kuin terroristien tekoja.

Cleanskin on elokuva, jossa ei hymyillä. Tarina on sekoitus dekkarimaista hidasta rakentelua, brutaalia väkivaltaa ja kokonaisvaltaista synkistelyä. Sen tyyli on maanläheinen ja tunnelmaa luodaan onnistuneesti kuvauksen ja musiikin kautta. Bean ja Galeya molemmat sopivat elämäänsä pettyneiden pelinappuloiden rooleihin mainiosti, mutta sivuosien esittäjien taso vaihtelee laidasta laitaan. Cleanskin täyttää hyvän trillerin tunnusmerkit, mutta valitettavan kliseinen ja uusiokäytetty tarina ei nosta sitä korkeuksiin. Ei vaikka tapahtumapaikkana onkin välillä sielukas Lontoo eikä jokin amerikkalainen suurkaupunki.

7 / 10

IMDB

Get the Gringo (2012)

Mel Gibsonin tähdittämä ja osittain käsikirjoittama Get the Gringo on toiminnallinen rikosdraama, jossa amerikkalainen ammattirikollinen joutuu meksikolaiseen vankilaan ja ryhtyy opettelemaan erikoisen yhteisön sääntöjä 10-vuotiaan pojan avustuksella. Perimmäisenä aikeena on tietysti päästä ulos, saada omaisuus takaisin ja kostaa kaikille. Pian mies joutuukin keskelle aikamoista sotkua.

Erilaisesta ympäristöstään huolimatta Get the Gringo on pohjimmiltaan länkkäri ja elokuvassa onkin useita kohtauksia, jotka ovat tribuutteja tai vihjauksia siihen suuntaan. Tarinakin on westerneistä tuttu yhden mystisen miehen ristiretki, jonka kaikkia yksityiskohtia ei valoteta katsojalle. Jotenkin elokuvasta tulee väkisinkin mieleen Gibsonin vuonna 1999 tekemä Payback. Nykyelokuville hiukan epätyypilliseen tapaan elokuvan päähenkilö toimii myös kertojana.

Get the Gringo alkaa rytinällä, mutta meno hiljenee pian. Lopussa tarina kerää taas vauhtia, mutta menettää samalla hiukan vetovoimaansa. Selvästi vanhentuneen Gibsonin näyttelijäntyö ei juuri eroa hänen muista elokuvistaan ja kyseessä on pitkälti yhden miehen show. Elokuvan toimintakohtaukset ovat tyylikkäitä ja musiikkivalinnat mieleenpainuvia. Get the Gringo on mukiinmenevää viihdettä ja ansaitsee tyylipisteet persoonallisuudellaan, mutta ei tarinallisten puutteiden takia yllä aivan Gibsonin parhaimpien tasolle.

7 / 10

IMDB

Muiden elämä / Das Leben der Anderen (2006)

Das Leben der Anderen (Suomessa “Muiden elämä”, engl. ”The Lives of Others”) on saksalainen elokuva, jossa Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin agentti eläytyy hiukan turhan paljon vahtimansa kirjailijan elämään. Valvonnan edetessä agentti joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, jotka vaikuttavat useiden ihmisten, myös hänen itsensä, tulevaisuuteen. Das Leben der Anderen sai parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 2006.

Das Leben der Anderen kuvaa aikakauttaan hyvin ja elokuvan värimaailma on valittu korostamaan sitä ankeutta, mikä meidän mielikuvissamme liitetään Itä-Saksaan. Elokuvan tarina on mielenkiintoinen, mutta se etenee hiukan turhan verkkaisesti. Näyttelijäsuoritukset ovat kohtuullisia, lukuun ottamatta loistavaa Ulrich Müheä, jonka ilmeetön mutta silti hyvin ilmaisuvoimainen suoritus palkittiin European Film Awardsin parhaimpana. Henkilöhahmot tulevat tarinan aikana tutuiksi, mutta säilyvät silti hiukan etäisinä. Useat kohtaukset on kuvattu laajakulmaisella linssillä, joka luo niihin omaleimaisen tunnelman.

Das Leben der Anderen on hyvä elokuva, joka tuntuu mielenkiintoisesta tarinasta huolimatta etenevän hiukan turhan hitaasti. Se pitää kuitenkin otteessaan ja tarjoilee harvinaisen todentuntuisen kuvan Itä-Saksan vainoharhaisesta arjesta.

8 / 10

IMDB

Koskemattomat / Intouchables (2011)

Tositapahtumiin perustuva Intouchables (Suomessa "Koskemattomat") on ranskalainen elokuva neliraajahalvaantuneesta aristokraatista, joka palkkaa hoitajakseen nuoren, epäilyttävän taustan omaavan maahanmuuttajan. Uusi hoitaja on tahditon ja karkeakäytöksinen, mutta omaa loistavan huumorintajun ja on siten enemmän tai vähemmän työnantajansa vastakohta.

Intouchables muistuttaa jollain tavalla elokuvia ”Rita Hayworth - Avain pakoon” (”Shawshank Redemption”) ja ”Nyt tai ei koskaan” (”The Bucket List”). Pääosien esittäjät François Cluzet ja Omar Sy tekevät loistavat suoritukset ja elokuvan henkilöt tuntuvat käsinkosketeltavan todellisilta. Elokuvassa ei ole varsinaista monimutkaista juonta vaan tarina perustuu henkilöiden välisten suhteiden kehittymiselle.

Vaikka elokuva käsittelee useita vakavia aiheita, se jättää johtopäätöksien tekemisen katsojalle ja onnistuu henkilöiden vaikeuksista huolimatta tuntumaan komedialta. Intouchables on kauniisti kuvattu ja sen enimmäkseen klassisesta muodostuvat taustamusiikit on valittu esimerkillisen hienosti täydentämään sitä, mitä kohtauksilla halutaan välittää. Tämä elokuva asettaa suurimman osan Hollywoodin tuotoksista häpeään, mutta ei kuitenkaan edusta tekotaiteellisia eurooppalaisia taide-elokuvia.

Intouchables on lähestulkoon täydellinen elokuva. Se on koskettava, hauska, yksinkertainen ja rehellinen. Sanalla sanoen se on elämänmakuinen.

 10 / 10

IMDB

Muumio / The Mummy (1999)

The Mummy (Suomessa ”Muumio”) on humoristinen actionseikkailu, jonka pääosissa ovat Rachel Weisz ja Brendan Fraser. Vanha muumio herätetään vahingossa henkiin ja kohta pitääkin olla jo pelastamassa maailmaa.

Viime vuosituhannella tehty The Mummy on säilyttänyt viihteellisyytensä yllättävän hyvin. Vaikka muutamat elokuvan efekteistä näyttävätkin jo hiukan kuluneilta, ovat huumori ja mukaansatempaava tarina edelleen voimissaan. Weisz esittää ihastuttavaa, mutta hiukan kömpelöä kirjastohoitajaa uskottavasti ja Fraser sopii hienosti hälläväliä-asenteella varustetun pyssysankarin rooliin.

The Mummy on Indiana Jones-tyyppinen hauska seikkailuelokuva, jota ei voi ottaa vakavasti. Tarjolla ei ole huikeita elokuvaelämyksiä vaan letkeää popcorni-viihdettä, joka ei vaadi katsojalta liikoja.

7 / 10

IMDB

Anna ja kuningas / Anna and the King (1999)

Tositarinaan pohjautuva Anna and the King (Suomessa ”Anna ja kuningas”) kertoo englantilaisesta leskinaisesta Anna Leonowensistä, josta tulee Siamin kuninkaan Mongkutin perheen opettaja. Päähenkilöiden välillä on lisäksi omalaatuinen romanssi.

Historiallisista epäkohdistaan huolimatta Anna and the King on hyvä elokuva. Pääosan esittäjät Jodie Foster ja Yun-Fat Chow esittävät roolinsa uskottavasti ja henkilöhahmot tulevat tutuiksi tarinan edetessä. Anna and the Kingin kuvaus ja musiikit sopivat kokonaisuuteen ja elokuvan maisemat sekä lavastus ovat hienoja.

Anna and the King on elokuva erikoisesta ihmissuhteesta. Se onnistuu tunnelman luomisessa ja saa katsojan eläytymään uskomattomaan tarinaan. Tämä kannattaa katsoa jo sen takia.

8 / 10

IMDB

Game of Thrones (2011) –sarja, 2. tuotantokausi / Season 2

Game of Thrones –sarjan odotettu toinen tuotantokausi jatkaa siitä, mihin edellinen jäi. Tarina jatkaa syventymistään ja koska suurin osa hahmoista on jo tuttuja, voidaan siihen keskittyä aivan eri tasolla. Uusiakin hahmoja esitellään ja juonittelujen tiivistyessä sodaksi myös taistelukohtauksia on enemmän tarjolla. Kaikki on toteutettu samalla pieteetillä kuin ensimmäisellä kaudella ja Game of Thronesin toisen kauden ainoa vika on siinä, että se on yhtä lyhyt kuin ensimmäinenkin.

10 / 10

IMDB

The Walking Dead (2010) –sarja, 2. tuotantokausi / Season 2

The Walking Dead –sarja oli ilmestyessään tuulahdus raikasta, ruumilta haisevaa ilmaa. Valitettavasti sarjan toinen tuotantokausi ei yllä aivan ensimmäisen tasolle ja paikoin sarja on muuttunut itsekin zombieksi. Tällä kertaa tarinaa kerrotaan enemmän yhden paikan ympärillä ja välillä se tuntuu junnaavan hiukan paikoillaan. Uusia hahmoja esitellään kourallinen ja vanhoista muutama siirtyy manalaan, jättäen toki ruumiinsa muiden kiusaksi. Tarinassa on enemmän draamaa ja henkilöiden välisiä jännitteitä kuin ensimmäisellä kaudella, mutta jotenkin sarjan imu on hiukan heikompi. The Walking Dead –sarjan toinen tuotantokausi on silti käypää viihdettä.

8 / 10

The Walking Dead -sarjan 3. tuotantokauden arvostelu

IMDB

Ensisilmäyksellä / How I Met Your Mother (2005) –sarja, 7. tuotantokausi / Season 7

How I Met Your Mother (Suomessa ”Ensisilmäyksellä”) –sarjan kuudes tuotantokausi loppui kohtaukseen, jossa vannoutunut sinkku ja naistenmies Barney on menossa naimisiin. Seitsemäs kausi jatkaa tätä kohtausta, mutta morsiamen identiteettiä saadaan sarjalle tyypilliseen tapaan odottaa melko kauan. Toisin kuin Friendit, HIMYM ei ole toistaiseksi muuttunut puuduttavaksi ja vaivautuneeksi draamaksi vaan jatkaa edelleen oikeana komediana. How I Met Your Motherin seitsemäs kausi tarjoilee sarjan faneille lisää samaa hyvää kuin edellisetkin kaudet eivätkä käsikirjoittajien ideat ole vielä päässeet loppumaan.

9 / 10

Ensisilmäyksellä -sarjan 8. tuotantokauden arvostelu

IMDB

Up - kohti korkeuksia / Up (2009)

Up (Suomessa ”Up – kohti korkeuksia”) on Disneyn ja Pixarin koko perheen animaatioseikkailu, jossa 78-vuotias eläkeläismies sitoo taloonsa kasan ilmapalloja ja lentää sillä kohti Etelä-Amerikkaa. Mukaan sattuu nuori partiolaispoika ja matkalla kohdataan jos jotakin.

Up on upeasti animoitu ja sen kuvakerronta on kerrassaan loistavaa; aina ei tarvita sanoja kertomaan, mitä on tapahtunut. Ääninäyttelijät saavat hahmonsa henkiin ja niissä on hienosti syvyyttä. Henkilöihin voi samaistua vaikka ne ovatkin animoituja ja hiukan hassun näköisiä. Tarina on sopivan vauhdikas ja se kerrotaan mukavalla tahdilla. Taustamusiikit täydentävät kokonaisuuden kauniisti.

Up tarjoaa koskettavan ja hauskan seikkailun, joka sopii koko perheelle, mukaan lukien pienemmät lapset, jos vanhemmat katsovat mukana. Tämän voi katsoa toki hyvin myös ilman lapsia ja hienosti toteutettu kokonaisuus toimii, vaikkei olisikaan suuri animaatioiden ystävä.

10 / 10

IMDB

Keinoja kaihtamatta / This Means War (2012)

This Means War (Suomessa ”Keinoja kaihtamatta”) on romanttinen toimintakomedia, jossa kaksi CIA:n agenttia taistelee samasta naisesta. Koko konsepti vaikuttaa olevan luotu kosiskelemaan sekä naisia että miehiä ja jollain tasolla siinä onnistutaankin.

Tämä on niitä B-luokan hömppäkomedioita, joissa epäkohtia ei tarvitse laskea, koska sormet loppuvat melko pian. Inhimillisten tunteiden kirjo käydään läpi, mutta latteat hahmot ovat epäuskottavia. Reese Witherspoon, jonka paras rooli tämä ei ole, on silti eri tasolla kuin vastanäyttelijänsä ja varsinkin sivuosien esittäjät ovat mitä sattuu. Juoni on tuttu kovin monista muista elokuvista ja huumorilla on pyritty paikkaamaan omaperäisyyden puutetta.

This Means War on kaikin puolin tasapaksu elokuva, mutta itsestäänselvyyksistä ja typeryyksistä huolimatta jaksaa silti naurattaa paikoitellen. Menettelee lähinnä krapulaviihteenä.

5 / 10

IMDB